Kaukolämmön hinnat 2026: kaupunkikohtainen vertailu

Päivitetty 5.10.2026. Hintatiedot: Energiateollisuus ry, kaukolämmön hintatilasto 1.7.2026.

Kun mukaan otetaan pienemmät paikkakunnat, ero kasvaa vielä jyrkemmäksi. Kalleimmalla paikkakunnalla Kristiinankaupungissa saman talon lasku on yli 100 000 euroa vuodessa ja halvimmalla eli Haapajärvellä noin 34 300 euroa, joten kalleimman ja halvimman ero on yli kolminkertainen.

Kaukolämmön hinnat 2026 taulukkona

Taulukossa on tyyppikerrostalon (600 MWh/v, 230 kW) kaukolämmön hinnat 1.7.2026. Kaikki hinnat sisältävät verot (ALV 25,5 %). Kokonaishinta €/MWh kertoo yksikköhinnan, jolla kaupunkeja voi vertailla suoraan. Kokonaiskustannus €/v näyttää, mitä lasku tarkoittaa euroina tälle talolle.

Kymmenen suurinta kaupunkia kalleimmasta halvimpaan

Kalleimmat paikkakunnat

Sama pienten verkkojen ilmiö toimii myös toiseen suuntaan. Koko vertailun halvin on Haapajärvi (Haapajärven Lämpö), jossa kokonaishinta on 57,1 €/MWh eli noin 34 272 euroa vuodessa tyyppikerrostalolle.

Lähde: Energiateollisuus ry, kaukolämmön hintatilasto 1.7.2026. Kaupungit on valittu väkiluvun mukaan (Kuntaliitto, 31.12.2025). Luvut on laskettu Energiateollisuuden tyyppirakennukselle, jotta kaupungit ovat keskenään vertailukelpoisia. Oman taloyhtiön todellinen lasku riippuu sen omasta kulutuksesta ja tehosta, joten se voi poiketa taulukon arvoista.

Mistä kaukolämmön hinta muodostuu

Kaukolämmön hinta koostuu kahdesta osasta. Energiamaksu (€/MWh) maksetaan käytetyn lämmön mukaan, eli mitä enemmän talo kuluttaa, sitä enemmän energiamaksua kertyy. Tehomaksu eli perusmaksu on kiinteä kuukausimaksu, joka määräytyy talon lämmitystehon perusteella eikä kuukauden kulutuksen mukaan. Tehon peruste vaihtelee yhtiöittäin: osa käyttää sovittua tilaustehoa, osa laskee sen aiempien vuosien kulutuksesta. Tehomaksu maksetaan myös silloin, kun lämmitystarve on pieni. Päälle tulee arvonlisävero 25,5 %, joka on jo mukana tämän artikkelin luvuissa.

Kahden kaupungin vertailu pelkällä energiamaksulla johtaa helposti harhaan, koska tehomaksu voi olla iso osa laskua. Hyvä esimerkki on Vantaa, jonka energiamaksu 43,5 €/MWh on kymmenestä suurimmasta kaupungista matalin, mutta tehomaksu 50,2 €/MWh on korkein. Kokonaishinnalla Vantaa on vasta kolmanneksi edullisin. Siksi kaupunkeja kannattaa vertailla kokonaishinnalla, jossa energiamaksu ja tehomaksu ovat molemmat mukana.

Osalla yhtiöistä on lisäksi kausihinnoittelu, jolloin energia on talvella kalliimpaa ja kesällä edullisempaa. Taulukon luvut kuvaavat koko vuoden tasoa tyyppitalolle. Tehomaksun perusteena oleva teho ei ole kiveen hakattu: taloyhtiö voi tyypillisesti pyytää energiayhtiötä tarkistamaan sen, jos se on mitoitettu todellista tarvetta suuremmaksi.

Miksi hinnat eroavat niin paljon

Suurin yksittäinen syy hintaeroihin on tuotantotapa. Kaukolämpöä tuotetaan Suomessa muun muassa biomassalla, maakaasulla, teollisuuden ja jäteveden hukkalämmöllä, lämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla. Suuret fossiilisia polttoaineita tai turvetta polttavat laitokset maksavat myös päästöoikeuksista, mikä näkyy hinnassa. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen vuodesta 2022 alkaen maakaasu kallistui ja puupolttoaineiden hinnat nousivat, kun puun tuonti Venäjältä loppui.

Toinen tekijä on verkon koko ja ikä. Pienissä verkoissa kiinteät kustannukset jakautuvat harvemmille asiakkaille, mikä voi nostaa yksikköhintaa. Tämä näkyy siinä, että moni kallein paikkakunta on pieni kunta tai reuna-alue, ei suuri kaupunki. Pienet verkot löytyvät kuitenkin myös vertailun halvimmasta päästä, kuten Haapajärvi osoittaa, joten pelkkä verkon koko ei ratkaise hintaa.

Kolmas tekijä on omistus ja investoinnit. Ne yhtiöt, jotka ovat ehtineet investoida lämpöpumppuihin, lämpövarastoihin ja sähkökattiloihin, ovat voineet hyödyntää edullisia sähkön hetkiä ja pitää hinnat maltillisempina. Investointien ajoitus selittää osaltaan, miksi esimerkiksi pääkaupunkiseudun sisälläkin hinnat eroavat. Yksittäisen yhtiön ratkaisujen tarkat perustelut löytyvät parhaiten yhtiön omista tiedotteista.

Miten kaukolämmön hinta on kehittynyt

Kaukolämmön hinta on noussut Suomessa selvästi 2020-luvulla. Energiateollisuuden tilastojen mukaan rivi- tai pienkerrostalokodin lämmityslasku oli kesällä 2022 keskimäärin noin 904 euroa vuodessa. Alkuvuonna 2025 summa oli noussut noin 1 134 euroon. Nousua kertyi siis noin 230 euroa eli runsas neljännes reilussa kahdessa vuodessa. (Yle, Energiateollisuuden tilastot)

Nousun taustalla ovat etenkin polttoaineiden ja päästöoikeuksien kallistuminen vuodesta 2022 alkaen. Osalla yhtiöistä hinta on jo tasaantunut tai kääntynyt laskuun, kun sähköön perustuva tuotanto on korvannut kalliita polttoaineita. Vuoden 2026 aikana suurten kaupunkien hinnat ovat pysyneet vakaina: kymmenestä suurimmasta kaupungista kuudessa hinta oli 1.7.2026 täsmälleen sama kuin vuoden alussa. Muissakin muutos jäi enintään noin prosenttiin.

Pidemmällä aikavälillä yhtiöiden välillä on kuitenkin suuria eroja: toisilla hinta on noussut voimakkaasti ja toisilla pysynyt lähes ennallaan. Ajantasaiset hintagraafit ja koko tilaston näkee Energiateollisuuden sivuilta.

Mitä taloyhtiö voi tehdä kaukolämmön hinnalle

Rehellinen vastaus on, että itse hintaan taloyhtiö ei voi vaikuttaa. Kaukolämpö on paikallinen monopoli, eli samaan verkkoon ei voi valita toista lämmön myyjää eikä hintaa voi kilpailuttaa. Kustannukseen sen sijaan voi vaikuttaa. Käytännön keinoja ovat tilaustehon tarkistus, jos se on mitoitettu tarvetta suuremmaksi, lämmönkulutuksen pienentäminen sekä lämmitysjärjestelmän säädön ja ohjauksen parantaminen. Osalle taloyhtiöistä vaihtoehto on myös vaihtoehtoinen lämmönlähde kaukolämmön rinnalle.

Voltria tarjoaa kiinteistöille lämmityksen optimointia palveluna. Älysäästö tehostaa kaukolämmön käyttöä ja Hybridisäästö tuo vaihtoehtoisen lämmönlähteen kaukolämmön rinnalle. Maksu perustuu saavutettuun säästöön ja mukana on säästötakuu. Kiinteistö ei tee investointia eikä ota lainaa: Voltria omistaa ja ylläpitää laitteet ja kyse on jatkuvasta palvelusta, ei kertaluontoisesta remontista. Lisää aiheesta artikkelissa Lämmityksen optimointi taloyhtiölle ilman investointia ja Palvelumme-sivulla.

Usein kysytyt kysymykset

Missä kaupungissa kaukolämpö on kalleinta 2026?

Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista kaukolämpö on tässä vertailussa kalleinta Lahdessa, jossa kokonaishinta on 117,7 €/MWh eli noin 70 614 euroa vuodessa tyyppikerrostalolle. Koko vertailun kallein on Kristiinankaupunki, jossa hinta on 174,7 €/MWh. Halvin on Haapajärvi, 57,1 €/MWh. Kymmenestä suurimmasta kaupungista edullisin on Oulu, 86,3 €/MWh.

Voiko kaukolämmön hintaa kilpailuttaa?

Ei voi. Kaukolämpöverkko on paikallinen monopoli, joten samaan verkkoon ei voi valita eri myyjää. Taloyhtiö voi vaikuttaa laskun kokonaissummaan pienentämällä kulutusta ja tarkistamalla tilaustehon, mutta ei itse hintaan.

Mikä on kaukolämmön tehomaksu?

Tehomaksu eli perusmaksu on kiinteä kuukausimaksu, joka määräytyy talon lämmitystehon perusteella eikä kuukauden kulutuksen mukaan. Se maksetaan riippumatta siitä, kuinka paljon lämpöä kuukauden aikana käytetään. Tehomaksu voi olla iso osa laskua, joten kaupunkeja kannattaa vertailla kokonaishinnalla eikä pelkällä energiamaksulla.

Kuinka usein kaukolämmön hinnat muuttuvat?

Energiateollisuus kerää tyyppirakennusten hinnat kahdesti vuodessa, tilanteesta 1.1. ja 1.7. Energiayhtiöt päivittävät hinnastojaan tyypillisesti näihin ajankohtiin, joten hinta voi muuttua vuoden aikana kahdesti.

Miksi kaukolämmön hinta nousee?

Yleisimmät syyt ovat polttoaineiden hinnan nousu, päästöoikeuksien hinta sekä tuotanto- ja verkkoinvestoinnit. Vuodesta 2022 alkaen etenkin maakaasun ja puupolttoaineiden kallistuminen nosti monen yhtiön hintoja.

Haluatko tietää, mitä oman taloyhtiösi lämmityskuluille voisi tehdä?

Kaukolämmön hintaan ei voi vaikuttaa, mutta kustannukseen voi. Voltrian säästölaskurilla näet nopeasti, minkä suuruinen lämmityskulu taloyhtiölläsi on ja mitä sille voisi tehdä. Jos haluat käydä asian läpi tarkemmin, varaa tapaaminen.