Lämmityksen optimointi taloyhtiölle ilman investointia

Investointi on tarkoittanut yhtiökokouksen päätöstä, lainaa ja vuosien takaisinmaksuaikaa. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä lämmityksen optimointi palveluna käytännössä tarkoittaa taloyhtiölle ja mitä hallituksen kannattaa selvittää ennen päätöstä.

Miksi taloyhtiön lämmityskulut ovat niin suuret

Kerrostaloyhtiöiden hoitokulut olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2025 keskimäärin 6,17 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Lämmitys vie kerrostalojen hoitokuluista noin viidenneksen (22 % vuonna 2021), mikä tekee siitä suurimman yksittäisen menoerän.

Samaan aikaan kaukolämmön hinta on noussut useana vuonna peräkkäin. Energiateollisuuden hintatilaston verkkojen keskiarvona tyyppikerrostalon kaukolämpö maksoi veroineen noin 82 euroa megawattitunnilta vuoden 2020 alussa ja noin 107 euroa vuoden 2025 alussa. Hinta nousi siis noin kolmanneksen. Kun energian hinta nousee, jokainen turhaan lämmitetty aste maksaa entistä enemmän. Kaupunkikohtaiset hinnat ja niiden erot näet artikkelista Kaukolämmön hinnat 2026: kaupunkikohtainen vertailu.

Kaukolämpölasku koostuu kahdesta osasta: kulutukseen perustuvasta energiamaksusta ja kiinteästä tehomaksusta, joka määräytyy kiinteistön tehontarpeen mukaan. Kumpaakin voi pienentää, mutta ne vaativat eri keinoja.

Iso osa lämmityskuluista syntyy tarpeettomasta kulutuksesta. Yleisin syy on ylilämmitys: monessa taloyhtiössä sisälämpötila on pari astetta suositusta korkeampi, eivätkä asukkaat useinkaan huomaa sitä. Motivan mukaan liian korkean huonelämpötilan alentaminen yhdellä asteella pienentää lämmityskustannuksia keskimäärin noin viisi prosenttia. Suositeltu huonelämpötila asunnoissa on noin 21 astetta. Taloyhtiön energiansäästö lähtee usein juuri tästä.

Taustalla on usein se, että lämmitystä säädetään pelkän ulkolämpötilan mukaan eikä sen perusteella, mitä asunnoissa oikeasti tapahtuu. Vanhentuneet säätöasetukset ja lämmitysverkon epätasapaino kasvattavat laskua ilman, että kukaan hyötyy siitä.

Kolme tapaa pienentää lämmityskuluja ja mitä ne vaativat

Lämmityskuluihin voi vaikuttaa monella tavalla. Vaihtoehdot eroavat ennen kaikkea siinä, kuinka suuren investoinnin ne vaativat ja kuinka nopeasti ne ovat käytössä.

Mikään näistä ei ole automaattisesti oikea tai väärä valinta. Rakenteelliset remontit ja lämmitysjärjestelmän vaihto ovat perusteltuja silloin, kun rakennus on muutenkin tulossa peruskorjausikään tai järjestelmä on elinkaarensa päässä. Olemassa olevan järjestelmän optimointi taas sopii tilanteeseen, jossa lämmityskulujen pienentäminen halutaan aloittaa nyt ilman remonttibudjettia. Näitä ei tarvitse asettaa vastakkain: optimointi on usein järkevä ensimmäinen askel, jonka voi tehdä jo ennen kuin isommat remontit ovat ajankohtaisia.

Mitä lämmityksen optimointi palveluna tarkoittaa taloyhtiölle

Optimointi palveluna tarkoittaa mallia, jossa taloyhtiö ei osta laitteita eikä tee investointia, vaan hankkii tuloksen. Palveluntarjoaja asentaa tarvittavan tekniikan omalla kustannuksellaan. Taloyhtiö maksaa sovitun osuuden toteutuneesta säästöstä.

Malliin kuuluu tyypillisesti säästötakuu: jos säästöä ei synny, palvelusta ei laskuteta. Riski investoinnin kannattavuudesta on siis palveluntarjoajalla, ei taloyhtiöllä. Tämä on olennainen ero laitteiden ostamiseen, jossa taloyhtiö maksaa hankinnan etukäteen ja kantaa itse riskin siitä, tuottaako se odotetun hyödyn. Sopimuskausi on säästö palveluna -mallissa tavallisesti useita vuosia, koska laitteet maksetaan takaisin kertyvästä säästöstä.

Malli muistuttaa energia-alalla tunnettua ESCO-palvelua, jossa ulkopuolinen toimija toteuttaa energiansäästöä tuovan investoinnin ja maksu katetaan syntyvillä säästöillä. Käytännön toteutuksessa on kuitenkin ero. ESCO-hankkeet rakentuvat tyypillisesti tietyn energiansäästöinvestoinnin tai remontin ympärille. Rahoituksesta voi vastata joko palveluntarjoaja tai taloyhtiö itse. Lämmityksen optimointi palveluna taas on jatkuva palvelu, jossa taloyhtiö ei osta laitteita eikä ota lainaa. Palveluntarjoaja omistaa ja ylläpitää laitteet koko sopimuskauden. Käyttöönotto on kevyt eikä vaadi remonttia.

Asukkaan näkökulmasta muutos on pieni. Käytännössä lämmönjakohuoneeseen asennetaan tarvittava laitteisto ja huoneistoihin etäluettavat lämpötila-anturit. Remonttia ei tehdä eikä asumiseen tule häiriötä. Palvelu poistaa ylilämmityksen ja tasaa lämpötilaeroja asuntojen välillä, joten lopputulos näkyy asukkaalle tasaisempana sisälämpötilana ja taloyhtiölle pienempänä lämmityslaskuna.

Miten säästö mitataan ja todennetaan

Tämä on kysymys, jonka jokainen hallitus esittää: mistä tiedetään, että säästö on todellinen? Periaate on suoraviivainen.

Lähtötaso otetaan taloyhtiön aiemmasta kulutuksesta. Koska sää vaihtelee vuodesta toiseen, kulutus suhteutetaan sääolosuhteisiin, jotta kylmä tai leuto talvi ei vääristä vertailua. Tämän jälkeen mitattua kulutusta seurataan ja verrataan sääkorjattuun lähtötasoon.

Maksu perustuu vuosittaiseen säästöennusteeseen ja tasataan kerran vuodessa toteutuneen säästön mukaan. Näin taloyhtiön budjetointi pysyy ennakoitavana ja lopullinen maksu vastaa sitä, mitä oikeasti säästettiin. Jos säästöä ei kerry, säästötakuun ansiosta palvelusta ei makseta.

Mitä hallituksen kannattaa kysyä palveluntarjoajalta

Alla olevat kysymykset sopivat mille tahansa toimittajalle. Isännöitsijä voi lähettää listan suoraan hallitukselle päätöksenteon tueksi.

• Mitä tapahtuu, jos säästöä ei synny? Selvitä, sisältyykö sopimukseen säästötakuu.
• Kuka omistaa laitteet sopimuskauden aikana ja kuka vastaa niiden ylläpidosta?
• Mitä sopimuksen päättyessä tapahtuu laitteille ja palvelulle?
• Miten säästö todennetaan ja kuinka usein siitä raportoidaan hallitukselle?
• Pitääkö nykyinen kaukolämmön säädin vaihtaa, vai voidaanko se säilyttää?
• Voiko hallitus päättää hankinnasta itse? Koska investointia ei tehdä, hallitus voi tyypillisesti päättää asiasta, mutta kannattaa tarkistaa oma yhtiöjärjestys.
• Kuinka pitkä sopimuskausi on ja miten palvelumaksu määräytyy?

Vastaukset kannattaa pyytää kirjallisena. Hyvä palveluntarjoaja vastaa näihin selkeästi ilman, että taloyhtiön tarvitsee ymmärtää tekniikkaa yksityiskohtaisesti.

Näin Voltria toteuttaa tämän

Voltria tarjoaa kiinteistöille kaksi palvelua, jotka toimivat edellä kuvatulla mallilla ilman kiinteistön omaa investointia: Älysäästö ja Hybridisäästö.

Älysäästö optimoi nykyisen lämmityksen ja sopii käytännössä kaikkiin kaukolämmitettyihin taloyhtiöihin, tyypillisesti noin 15-35 asunnon kohteisiin. Hybridisäästö sisältää saman optimoinnin ja tuo lisäksi kaukolämmön rinnalle vaihtoehtoisen lämmönlähteen. Kaukolämpö säilyy ja toimii aina, joten lämmön toimitusvarmuus ei heikkene. Hybridisäästö on kannattavin isommissa kohteissa, nyrkkisääntönä yli 35 huoneiston taloyhtiöissä.

Useimmiten nykyinen kaukolämmön säädin voidaan säilyttää. Jos säädin on liian vanha liitettäväksi, vaihto kuuluu palvelun hintaan. Kumpaakin palvelua koskee säästötakuu. Maksu perustuu vain toteutuneeseen säästöön.

Kumpi palveluista sopii teidän taloyhtiöllenne, ratkeaa kulutustietojen ja lämmönjakohuoneen nykytilan perusteella. Lue lisää palveluista Palvelumme-sivulta ja taloyhtiön näkökulmasta taloyhtiösivulta.

Seuraava askel

Haluatteko tietää, kuinka paljon juuri teidän taloyhtiönne lämmityskuluista on pienennettävissä? Pyytäkää tarjous, niin laskemme säästöarvion taloyhtiönne kulutustietojen pohjalta ja ehdotamme sopivinta vaihtoehtoa. Voitte myös arvioida säästöpotentiaalin itse säästölaskurilla.

Pyydä tarjous tai kokeile säästölaskuria.